Tiedote 6.12.2014

Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) puhui Rauman kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12. sota-ajan muistoista ja tuon ajan lasten eli kannattelijasukupolven työstä maan jälleenrakentamiseksi. Salosen mukaan kannattelijasukupolvi on vastannut nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisesta. Se on myös kantanut kovien kokemusten lisäksi vuosikymmeniä vanhempiensa tuskaa, jonka sota on aiheuttanut.

Vaikka sotien runtelema Suomi nousi muutamassa vuosikymmenessä Euroopan köyhimpien maiden joukosta vauraaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, sillä oli oma hintansa. Sota-ajan kokemuksia ja kärsimyksiä ei käsitelty riittävästi sodan jälkeisinä vuosina, koska ei ollut aikaa eikä osaamistakaan. Puhumisen sijaan traumoja purettiin kovaan työntekoon. Kun mies oli joutunut taistelemaan rintamalla, paluu perheenisän rooliin ei ollut helppo. Nämä miehet eivät palanneet takaisin samoina ihmisinä kuin olivat sinne lähteneet, sanoo Salonen.

Useissa perheissä järkyttävät sotakokemukset näkyivätkin erilaisina sisäisinä ristiriitoina. Sota-aikana yhteiskuntaa pyöritettiin naisten, nuorten ja vanhusten toimesta, mutta naisten vastuu ei päättynyt sodan jälkeenkään.

Tilanne johti monessa perheessä siihen, että naiset ottivat entistä enemmän vastuuta perheen arjen pyörittämisestä. Myös lapset kannattelivat sodasta palanneita isiään. Kannattelijasukupolveen kuuluvat sodan ajan lähes miljoonasta lapsesta myös ne yli 50 000, jotka jäivät sotaorvoiksi ja ne 70 000, jotka joutuivat sotalapsiksi. Vielä suurempi määrä menetti kotinsa vanhempiensa tavoin evakkona tai pommituksissa. Nämä lapset ja nuoret ovat olleet moninkertaisia uhreja ja monien on ollut vaikea kertoa kokemuksistaan.

Salosen mukaan sodan varjossa varttuneiden tunnekokemukset siirretään helposti tavalla tai toisella omille lapsille.

Sodan muisto onkin säilynyt yhteiskunnassamme usean sukupolven yli. Vaikka nykyiset nuoret aikuiset sukupolvet alkavat olla ensimmäisiä, jotka eivät enää kanna sodan taakkaa mukanaan, sodanjälkeinen tunnetila näkyy osin yhä yhteiskunnassamme. Sota-ajasta puhuminen auttaa meitä ymmärtämään niin omaa perhe- ja sukuhistoriaamme kuin monia nykypäivän ilmiöitä.

Salonen katsoo sota-ajasta puhumisen olevan tärkeää, jotta myös tulevat sukupolvet osaavat arvostaa itsenäistä ja turvallista kotimaata.

Tulevienkin sukupolvien on tunnettava Suomen kipeä tie itsenäisyyteen ja itsenäisyytemme puolustamisen historia, jotta ymmärrämme rauhan merkityksen. Ainoastaan tuntemalla historiamme osaamme arvostaa niitä, joiden ansiosta saamme tänä päivänä elää turvallisessa Suomessa.

LISÄTIETOJA: Kristiina Salonen, 09 432 3152, kristiina.salonen@eduskunta.fi